Maankäyttö- ja rakennuslaista tulee kaavoitus- ja rakentamislaki – uudistuksesta myös ristiriitaisia näkemyksiä

Maankäyttö- ja rakennuslain suuri uudistus on viimeistelyä vaille valmis. Uudistuksessa myös lain nimi muuttuisi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uudistuksen sidosryhmäfoorumin puheenjohtaja, valmistelutyöryhmän jäsen ja talousoikeuden professori Ari Ekroos kertoo, miltä lakiehdotus tällä hetkellä näyttää. Ekroos toimii puheenjohtajana myös Editan Maankäytön ajankohtaispäivässä 17.11.2021.

Kaavoitus- ja rakennuslain kokonaisuudistus on juuri nyt lausuntokierroksella, ja lopullinen esitys ympäristöministeriössä on tarkoitus hioa kuntoon kevään 2022 aikana. Ari Ekroosin mukaan uudistusta kohtaan on kuitenkin tällä hetkellä suhteellisen paljon vastustusta eri tahoilta.

Yksi keskustelun alla oleva asia on viherrakennetta koskevat uudistukset. Etelä-Suomessa on selvät tarpeet säilyttää viherrakennetta, ja muualla maassa vihreää on paljon. Koska suunnittelun täytyy olla hyvin erilaista eri puolilla maata, sitä on vaikeaa säännellä.

– Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö ja MTK ovat huolissaan siitä, että uudistuksessa rajoitettaisiin metsien talouskäyttöä, Ekroos kertoo.

Kaupunkiseutusuunnittelu ja maapolitiikka

Kuntaliitto ja suuret kaupungit taas vastustavat lakiehdotuksessa olevaa kaupunkiseutusuunnittelua, koska se on heidän mielestään tarpeeton ja lisää byrokratiaa. 

Kuntaliitto kritisoi myös eräitä ehdotukseen sisältyviä kuntien maapolitiikkaa koskevia uudistuksia. Esimerkiksi sitä, kuinka maankäyttösopimusten mukaiset maankäyttömaksut määriteltäisiin. 

Ilmastonmuutossääntely

Ehdotuksessa lakiin tulisi yleinen pykälä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen pitää ottaa huomioon kaikessa kaavoituksessa ja rakentamisessa. 

– Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeva sääntely on ehdottoman tarpeellista. Sääntelyn kääntöpuolena voivat kuitenkin olla esimerkiksi jossakin määrin epärealistiset kaavavalitukset. Kaavoitus on kuitenkin aina yhteensovittavaa ja tietyssä mielessä kompromissienkin tekemistä.

Rakentamisen osalta ilmastosääntely olisi yksiselitteisempää. Rakennukset olisi jatkossa suunniteltava ja rakennettava vähähiilisiksi. Rakennusluvan yhteydessä tulisi tehdä ilmastoselvitys, joka sisältäisi tiedot hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä. Uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saisi ylittää säädettyä raja-arvoa. 

Ekroosin mielestä ilmastonmuutossääntely on välttämätöntä, ja yleisemminkin ilmastonmuutoksen hillitsemisen painoarvo tulee nousemaan lainsäädännössä ja sen kautta päätöksenteossa. 

Lue rakentamiseen liittyvistä muutoksista tarkemmin Kirsi Martinkaupin Vierashuonekirjoituksessa Edilexissä!

Katso myös:

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki 1.12.2021

Maankäytön ja rakentamisen ilmastovaikutukset 23.11.2021

Liittyy aiheisiin