Ympäristölainsäädännöllämme on tavoiteltu kestävyyttä jo vuosikymmenten ajan, mutta kiertotaloutta oikeudellisena haasteena on alettu tutkia vasta viime aikoina. Kiertotalous on teemana myös Editan järjestämässä Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä syyskuussa.
Mitä kiertotalous on, ja miksi sitä pitää tukea lainsäädännöllä? Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula kuvailee kiertotaloutta kokonaisvaltaiseksi näkökulmaksi, jossa yritämme ottaa haltuun useita samanaikaisia ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä löytää niihin ratkaisuja.
– Taustalla on se yksinkertainen asia, että toimintatapamme eivät ole kestäviä, Kumpula sanoo.
Ideana on etsiä uusia, joustavia ja myös epätyypillisiä keinoja ratkaista kysymyksiä esimerkiksi raaka-aineiden käyttöön, ilmastonmuutokseen sekä ihmisten ja teollisen toiminnan arkeen liittyen. Tavoitteena on löytää ja ylläpitää kestäviä toimintamalleja, joissa otetaan eri toimijat huomioon.
– Konkreettisesti kysymys on siitä, miten käytämme resursseja tehokkaasti ja miten suhtaudumme toiminnastamme syntyviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin, Kumpula kertoo.
– Jäteongelma on hyvä esimerkki ratkaistavasta haasteesta. Meidän pitää yrittää löytää ne toimijat, jotka osaavat käyttää toisen jätettä raaka-aineena.
Kiertotaloutta oikeudellisena haasteena alettu vasta tutkia
Kiertotaloutta tuetaan monilla perinteisillä lainsäädännön keinoilla, kuten luvanvaraistamisella. Myös taloudelliset, esimerkiksi verotukselliset, ohjauskeinot ja hyvät hankintakäytännöt voivat edistää kiertotaloutta. Kiertotaloutta oikeudellisena haasteena on alettu tutkia vasta viime aikoina.
Liikenne on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisia verotuksellisia keinoja voidaan käyttää edistämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
– Sen sijaan että keskitymme yksityisautoilun vahvistamiseen, tuemme verotuksella pyöräilyä ja esimerkiksi pyörän käyttämistä työsuhdeliikennevälineenä. Se on kaikista näkökulmista kevyt ja tehokas ratkaisu.
Yksi merkittävä tapa tukea kiertotaloutta on ohjata julkisia hankintoja kestäviin toimintamalleihin.
– Julkisissa hankinnoissa puhutaan todella mittavista rahasummista, ja vaikuttamalla niihin investointeihin voimme merkityksellisellä tavalla vaikuttaa niihin toimijoihin, jotka osallistuvat hankintakilpailuihin. Kun he tietävät, että kilpailuissa painotetaan kestävyyttä, se ohjaa heidän ratkaisujaan ja tapaa tuottaa asioita ja palveluita.
”Sääntelyn ei pidä muodostua esteeksi”
Tuoreempi tapa on tukea lainsäädännön avulla vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintamalleja, joissa eri toimijat itse etsivät tehokkaita keinoja ratkaista ongelmia. Esimerkiksi Kaupan liiton ja ympäristöministeriön muovikassisopimus syntyi, kun kaupan toimijat sitoutuvat itse miettimään toteutusta.
– Tämä näkyy arjessa niin, että nykyisin kassalla kysytään, mahtuuhan ostos laukkuusi, kun aiemmin kysyttiin, otatko muovikassin.
Ajatuksena on se, että lainsäädännöllä tulee turvata esimerkiksi ihmisten terveys ja luonnonvarojen riittävyys, mutta sen tulee samalla olla tarpeeksi joustava tarjotakseen vapaaehtoisuuteen ja sopimukseen perustuvia toimintamalleja.
– Sääntelyn ei pidä muodostua esteeksi esimerkiksi sille, että jätettä voidaan käyttää raaka-aineena.
Kiertotalousstrategia edellyttää uudenlaista arviointia
Kumpula kertoo, että ajatus kiertotaloudesta oikeudellisesta näkökulmasta ei ole tullut tyhjästä, vaan ympäristölainsäädännöllä on tavoiteltu kestävyyttä jo vuosikymmenten ajan. Kiertotalous edellyttää kuitenkin uudenlaista arviointia siitä, tarjoavatko keskeiset ympäristösäännöksemme välineitä kiertotalousstrategian toteuttamiseen.
– Jos otamme kiertotalousstrategian vakavasti, meidän pitää arvioida oikeudellista sääntelyämme uusin silmälasein.
Anne Kumpula toimii puheenjohtajana Editan 28.9. järjestettävässä Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä. Tämänvuotisen päivän erityisteemana ovat kiertotalousstrategian toteuttamisen keinot. Päivässä kuullaan myös koonti ajankohtaisista ympäristöoikeuden lakimuutoksista sekä tuoreen oikeuskäytännön analyysi. Ajankohtaispäivään voi osallistua joko lähikoulutuksena tai webinaarina. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Katso myös:
Ympäristöoikeuden webinaarisarja syksy 2021
Edilex.fi: Ympäristöarvojen huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa