Verkkokauppa

Milloin toisen tekemää sisältöä voi käyttää somessa? Tekijänoikeus ja sisältöjen hyödyntäminen sosiaalisessa mediassa

Tekijänoikeudet rajoittavat tyypillisesti sisältöjen, kuten kuvan, videon ja äänen vapaata käyttöä sisältömarkkinoinnissa ja sosiaalisessa mediassa. Milloin toisen julkaisemaa aineistoa voi kopioida ja uudelleen julkaista? Minkälaisia riskejä toisen tuottaman sisällön käyttöön liittyy? Editan kouluttaja ja immateriaalioikeuksiin, kuluttaja- ja markkinointijuridiikkaan sekä tietosuojakysymyksiin erikoistunut asianajaja Emilia Hodge vastaa.

Lähtökohtaisesti kaikkia luonnollisen henkilön ottamia kuvia suojaa joko niin sanottu lähioikeus tai tekijänoikeus. Myös video ja ääni voivat tietyissä tilanteissa saada tekijänoikeuslakiin perustuvaa suojaa. Sisällön täyttäessä immateriaalioikeudellisen suojan kriteerit tekijällä on pääsääntöisesti oikeus määrätä etenkin sen kaupallisesta jatkohyödyntämisestä ja halutessaan puuttua siihen. 

Juridisten riskien hallitsemiseksi toisen julkaiseman aineiston muulle kuin täysin yksityiselle käytölle pitääkin löytyä jokin oikeusperuste, kuten oikeudenhaltijan suostumus, sopimus tai muu peruste, jonka nojalla tekijänoikeuteen liittyviä juridisia riskejä voidaan hallita. Muussa tapauksessa toimintaan liittyy loukkausriski mahdollisine korvausvelvollisuuksineen.

Palveluiden sisäisen käytön rajat

Emilia Hodge

Esimerkiksi tietyillä sosiaalisen median alustoilla käytettävät toisen julkaisemaan aineistoon perustuvat sisällöt ja niiden edelleen hyödyntämisen mahdollisuus pohjautuu usein palvelun sopimusehtoihin, kuten musiikin hyödyntäminen yksityishenkilöiden videoiden taustalla.

Hyödyntämistä koskeviin ehtoihin voi kuitenkin sisältyä myös rajoituksia. Sisältöä ei ole esimerkiksi sallittua kopioida palvelusta ja siirtää sen ulkopuolelle julkaistavaksi. Markkinoinnin osalta on muistettava, että tyypillisesti kaupallinen käyttö on rajattu sallitun käytön ulkopuolelle. Tämä on hyvä pitää mielessä esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnissa. 

Emilia Hodge kehottaa toimijoita lukemaan palveluiden käyttöehdot. Esimerkiksi Instagramin ja Facebookin ohjeet musiikin käytöstä lähtökohtaisesti kieltävät palvelun sisäisen musiikkikirjaston käytön kaupallisissa yhteyksissä. Suomessa Teosto on ilmoittanut, että sen ja Instagramin välinen sopimus sallii yritysten ja yhteisöjen käyttää musiikkikirjastoa Instagram-stooreissa silloin, kun ne eivät ole mainoksia ja ovat katsottavissa alle 24 tuntia.

Siteerausoikeuteen vetoaminen

Tekijänoikeuslakiin sisältyvä siteerausoikeus sallii ottaa lainauksia toisen tekemästä teoksesta ”hyvän tavan mukaisesti” ja ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Käytännössä lain määritelmä on melko yleinen, ja sitä tarkastellaan aina tapauskohtaisesti.

– Sitaatin merkitystä on syytä miettiä siitä näkökulmasta, mitä sitaatilla yritetään saavuttaa. Havainnollistaako se esitettyä asiaa, vai onko sitä käytetty esimerkiksi ainoastaan kuvitustarkoituksessa? Jälkimmäisessä tilanteessa on syytä miettiä, onko kyseessä sallittu sitaatin käyttäminen, Hodge sanoo. 

Käytännössä sitaattia koskeva kysymys voi tulla arvioitavaksi silloin, kun oikeudenhaltija katsoo, että sille kuuluvia oikeuksia on loukattu. Tällöin pohditaan myös sitä, millaisessa yhteydessä käyttö on tapahtunut, onko lähde mainittu ja onko sitaatti hyvän tavan mukainen. 

Toiminnan luonne vaikuttaa arviointiin. Myös sillä on merkitystä, onko kyseessä esimerkiksi journalistinen media. Journalistinen media voi perustella käyttöään esimerkiksi lehdistön lainausoikeudella selostaessaan päiväntapahtumaa.

Kimi Räikkösen Instagram-tarina ennakkotapauksena

Emilia Hodge kertoo, että tekijänoikeuksiin liittyviä tapauksia menee kohtalaisen harvoin markkinointioikeuteen asti, sillä ne usein sovitaan neuvottelemalla. Riitatilanteet ovat kuitenkin yleisiä. Riidat liittyvät useimmiten juuri siihen, että joku on kopioinut toisen luomaa aineistoa omassa julkaisussaan ilman lupaa. Korvaus on mahdollista sopia osapuolten välillä. 

– Vaikka tekijänoikeusasioita etenee harvoin tuomioistuimeen saakka, on hyvä että niihin saadaan oikeuskäytännönkin kautta linjauksia, Hodge sanoo. 

Tuore esimerkki on tapaus, jossa markkinaoikeus katsoi Sanoma Media Finland Oy:n loukanneen Kimi Räikkösen tekijänoikeuslain mukaista oikeutta valokuvaan (MAO:125/21). Ilta-Sanomat oli julkaissut verkkoartikkelissaan kuvakaappauksen Räikkösen Instagram-tarinan julkaisusta.

Sanoma vetosi oikeudessa lehdistön lainausoikeuteen ja yleiseen siteerausoikeuteen. Se myös katsoi, että Räikkösen vaatimusten hyväksyminen rajoittaisi sananvapauden toteutumista ja tarkoittaisi ennakkosensuuria.

Markkinaoikeus puolestaan katsoi, että aihe ei ollut päiväntapahtuma, jolloin siihen ei ollut demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvaa tiedonvälitykseen perustuvaa syytä. Korkein oikeus on kuitenkin myöntänyt Sanomalle valitusluvan asiassa, mikä on Suomessa hyvin harvinaista. Näin ollen asiassa odotetaan vielä lopullista ratkaisua.

– Nämä ovat mielenkiintoisia tapauksia, jotka jatkossa määrittävät sitä, minkälaisten olosuhteiden käsillä ollessa käyttö on mahdollista, Hodge sanoo. 

Tekijänoikeuteen liittyvä kotimainen lainsäädäntö on myös uudistumassa lähiaikoina, kun EU:n tekijänoikeusdirektiivi odotetaan implementoitavaksi Suomen kansalliseen lainsäädäntöön.

Liittyy aiheisiin
Tykkäsitkö? 4