EU:n datastrategiaan kohdistuvat muutokset tuovat datan yhä useamman saataville. Muutokset tulevat koskemaan lähes kaikkia suomalaisia yrityksiä ja julkista sektoria lähivuosina ja niihin kannattaa varautua jo nyt.
Mikä datastrategia ja mikä Big 5? Datasäädös (DA), tekoälysäädös (AIA), datanhallinta-asetus (DGA), digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) tulevat tulevat muokkaamaan datavetoisen talouden toimintaympäristöä lähitulevaisuudessa.
Editan kouluttajan Iiris Kivikarin mukaan suomalaiset pörssiyritykset huomioivat tällä hetkellä etenkin datasäädöksen ja tekoälysäädöksen. Iiris Kivikari on immateriaalioikeuksiin, datan sääntelyyn ja tietosuojaan erikoistunut asianajaja.
– Datasäädös ja tekoälysäädös näkyvät eniten omassa työssäni. Esimerkiksi monet yritykset, joille tulee datasäädöksen myötä velvollisuus luovuttaa dataa, valmistautuvat tuleviin velvoitteisiin jo nyt. Valitettavasti kaikki eivät ole vielä heränneet asiaan, mikä saattaa näkyä kiireenä myöhemmin.
Luontevaa jatkoa GDPR:lle
Tulevat säädökset heijastavat EU:n tavoitteita edistää innovointia ja talouskasvua. Toisaalta tulevan säädöspaketin voidaan ajatella olevan jatkoa viisi vuotta sitten sovellettavaksi tulleelle tietosuoja-asetukselle.
– GDPR:n myötä yksilölle tuli lisää mahdollisuuksia päästä käsiksi häntä koskevaan tietoon. Myös tulevat säädökset pyrkivät lisäämään teknologian ja tietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä – tietosisältö vain on eri. Yleisenä pyrkimyksenä datasäädöksessä onkin saada data tehokkaampaan käyttöön ja lisätä tuotteiden omistajien vaikutusvaltaa niistä kerättyyn dataan, Kivikari sanoo.
Raamit tekoälyn hyödyntämiselle
Tekoälysäädöksen tavoitteena on määritellä, mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja minkälaista tekoälyn käyttöä pidetään hyväksyttävänä. Säädöksen voimaantulon myötä oikeushenkilöiden on suunniteltava ja dokumentoitava tekoälyyn liittyviä prosesseja ja toimintoja.
– Säätely tulee koskettamaan etenkin niitä toimijoita, jotka valmistavat tekoälyjärjestelmiä, mutta myös heitä, jotka ottavat näitä järjestelmiä käyttöönsä. On pohdittava, mitä AI-järjestelmä tekee, mitä se voi tehdä ja mitkä ovat sen toimintaperiaatteet. Uudistuksen myötä organisaatiot eivät voi piiloutua enää tietämättömyyden verhon taakse, Kivikari toteaa.
Tulevassa tekoälyasetuksessa riskien määrittely toteutetaan heikomman osapuolen eli yksilön näkökulmasta. Yksilöiden käyttäytymistä ohjaavaa tai siihen pyrkivää toimintaa pyritään kieltämään tai sallimaan vain asetuksen määrittelemien rajojen puitteissa.
Ennakointi kannattaa jo nyt
Kivikarin mukaan useat yritykset eivät ole varautuneet liiketoiminnassaan tuleviin säädöksiin riittävästi.
– Säädökset tulevat soveltumaan sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joita yritykset parhaillaan kehittävät. Kyse on myös kustannuksista; muun muassa järjestelmiin ja palveluihin liittyvien sopimusten uudelleenneuvottelu yhteistyökumppaneiden kanssa on usein kalliimpaa ja työläämpää sopimuskauden ollessa käynnissä.
Tietyillä toimialoilla osa yrityksistä joutuu suunnittelemaan oman liiketoimintamallinsa osin uudelleen tulevan sääntelyn vaatiessa datan saatavuuden lisäämistä myös yrityksiltä. Kivikari ohjeistaa yrityksiä pohtimaan sitä, miten data liittyy yrityksen tärkeimpiin rahavirtoihin.
– Tarkista, joutuuko yrityksesi tarjoamaan maksullisen datansa uuden sääntelyn myötä mahdollisesti ilmaiseksi, jotta sinulla on parempi ymmärrys siitä, millaisia toimia liiketoimintaan ja strategiaan täytyy tehdä näiden riskien hallitsemiseksi.
Teksti: Iina Knuutinen
Kuva: Midjourney
Tutustu koulutukseen
Älä jää pohtimaan Datasäädöksen vaikutuksia yksin. Tule mukaan huippuasiantuntijoiden vetämään Datasäädöspäivään ja varmista osaamisesi tulevasta sääntelystä!
Lue lisää ja ilmoittaudu