Esihenkilötyön haastavimpiin hetkiin kuuluvat työpaikan eri ongelmatilanteet. Editan kouluttajan, juristi Alexa Kavaston mukaan usein ongelmien taustalla ovat haasteet esihenkilön ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Jämäkkä ja riittävän varhainen puuttuminen ennaltaehkäisee parhaiten tilanteiden kärjistymistä.
Työpaikan ristiriidat kuormittavat usein koko työyhteisöä. Yhden henkilön käytös voi myrkyttää koko työpaikan ilmapiirin tai aiheuttaa muille turhaa kuormaa tekemättömillä töillä.
Tyypillinen ongelmatilanne työpaikoilla on työntekijän alisuoriutuminen: hän ei tee sitä, mitä työnkuva vaatisi, tuhlaa aikaansa toisarvoisiin töihin tai jää pahasti jälkeen tavoitteista. Muut joutuvat paikkailemaan hänen laiminlyöntejään.
Vetovastuu ongelmatilanteiden selvittämisessä on aina esihenkilöllä. Aivan ensitöikseen olisi katsottava peiliin.
– Joskus voi olla, että työntekijä ei ymmärrä perustehtäväänsä organisaatiossa, ja työnkuva on epäselvä. Perehdytys ja palautteen antaminen on kenties laiminlyöty, työoikeuteen erikoistunut juristi Alexa Kavasto sanoo.
Kavasto on kouluttajana Editalla koulutuksessa Uusi ja uudistuva esihenkilö – juridiikan ja viestinnän ristiaallokossa marraskuussa 2023.
– Jos työyhteisössä ei koskaan anneta palautetta, on vuorovaikutussuhteissa usein enemmänkin korjattavaa. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada palautetta tekemästään työstä.
Puuttuminen on esihenkilön tehtävä
Ongelmatilanteiden ratkaisemisessa on avainasemassa työpaikan avoin vuorovaikutus. Jos vuorovaikutus toimii, asioista voidaan keskustella matalalla kynnyksellä jo ennen kuin tilanteet pääsevät kärjistymään. Kavasto peräänkuuluttaakin jämäkkää johtamista, jossa uskalletaan rohkeasti tarttua epämiellyttäviin asioihin jo varhaisessa vaiheessa.
– Kyllä asioihin puututaan usein aivan liian myöhään. Varhaisessa vaiheessa ongelmat ovat usein varsin pieniä, mutta ajan myötä ne kasvavat isoiksi ongelmiksi, Kavasto sanoo.
– Suomessa on hiukan sellainen hyssyttelyn kulttuuri, ettei ongelmatilanteisiin puututa, vaan toivotaan, että työntekijä ymmärtäisi korjata itse käytöstään. Puuttuminen on kuitenkin esihenkilön tehtävä.
Mahdollisuus korjaamiseen on annettava
Työsuhdetta ei voi päättää kuin seinään, vaikka laiminlyöntiä tai häiriökäytöstä ilmenisikin. Työntekijälle on ensin annettava mahdollisuus korjata käytöstään. Jos työnantajan katsotaan laiminlyöneen omaa perehdytystään ja ohjeistustaan, ei työsuhteen päättämisperustetta muodostu. Työntekijälle voidaan laatia myös niin sanottu henkilökohtainen skarppausohjelma eli PIP-lomake (Performance Improvement Plan).
– Se on käytännönläheinen työkalu, vaikka sillä on hiukan negatiivinen maine. Asiakirjaan listataan selkeät tavoitteet ja selkeästi myös se, mitä työntekijältä odotetaan missäkin ajassa ja mitä näiden laiminlyönnistä seuraa, Kavasto kertoo.
Joskus työntekijä täytyy ikään kuin asettaa selkä seinää vasten, jotta hän ymmärtää, että tätä tilannetta pitää muuttaa. Varoituksia Kavasto kehottaa antamaan tasan yhden samasta tai samankaltaisesta rikkeestä, muuten se menettää helposti vaikuttavuutensa.
Varoituksen antamisen jälkeen on korjaustoimenpiteiden vuoro, ja vasta sitten ryhdytään keskustelemaan työsuhteen päättämisestä, jos korjaustoimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta.
Päättämissopimuksella voidaan sopia ehdoista
Työsuhteen päättämistilanteet ovat niitä haastavimpia myös esihenkilölle. Raskaan prosessin lisäksi esihenkilö joutuu toisinaan myöntämään, että on mahdollisesti itse epäonnistunut rekrytointiprosessissa.
Mahdolliset oikeudenkäynnit ovat yleensä hyvin pitkiä ja kalliita eikä niissä lopulta ole voittajia, riippumatta siitä kumman hyväksi tuomioistuin lopulta asian ratkaisee. Kavasto kehottaakin sopimaan asiasta mahdollisuuksien mukaan ennen oikeudenkäyntiä.
– Päättämissopimuksella voidaan yhteisesti sopia tietyistä ehdoista ja kompensaatioista. Kuluriski saadaan hallintaan, ja tilanne nopeasti ratkaistua. Päättämissopimuksen ehtoihin voidaan lisätä muun muassa salassapitovelvollisuus, jolloin vältytään julkiselta loanheitolta. Se on molemmille osapuolille tyylikäs tapa päättää työsuhde, Alexa Kavasto summaa.
Teksti: Juulia Lahnaoja
Pääkuva: Jacob Lund/Shutterstock
Ilmoittaudu mukaan koulutukseen
Tässä uudessa, eri tieteenaloja yhdistävässä koulutuksessa keskitytään esihenkilön arjessa vastaan tuleviin tilanteisiin juridiikan ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Esihenkilöillä on yhä enemmän vastuuta työntekijöiden suorituskyvystä, hyvinvoinnista ja sen tukemisesta sekä monimuotoisten tiimien rakentamisesta ja koordinoinnista.
Lue lisää ja ilmoittaudu