Verkkokauppa

Lastensuojelulain kokonaisuudistukselle on kova tarve, sanoo Editan kirjailija Tapio Räty

Vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavat hyvinvointialueet saavat vastuulleen lastensuojelun sijaishuollon järjestämisen. Hyvinvointialueisiin liittyvä sosiaalityöntekijämitoituksen muutos parantaa lasten asemaa, mutta se ei yksistään riitä, sanoo esittelijäneuvos ja Editan kirjailija Tapio Räty.

Sijaishuollon järjestämisvastuu siirtyy ensimmäinen tammikuuta 2023 hyvinvointialueille, kun taas varhaiskasvatus ja opetus jäävät kuntien tehtäviksi. Esittelijäneuvos ja Editan kirjailija Tapio Räty kertoo, että muutoksen suurin haaste liittyy kuhunkin hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien sosiaalitoimen eri toimintatapojen yhtenäistämiseen.

– Yhteisten käytäntöjen ja prosessien löytäminen on avainasemassa uudistuksen onnistumisessa lastensuojelun näkökulmasta, Räty sanoo.

Käytäntöjen ja prosessien yhtenäistäminen vaatii sekä johtamistaitoja että kattavaa koulutusta lainsäädännöstä kaikille sosiaalihuollon parissa toimiville henkilöille ja toimijoille. Lastensuojeluun liittyvissä prosesseissa epäonnistuminen vaikuttaa asiakkaiden oikeusturvaan.

– Hyvinvointialueella työskentelevien ihmisten on oltava vastaanottavaisia ja sitouduttava yhteisesti sovittuihin ohjeisiin. Kyse on kuitenkin lastensuojelun asiakkaiden eli lasten ja heidän vanhempiensa oikeusturvasta, Räty toteaa.

Räty arvioi, että asiakastieto- ja valvontalakeihin kohdistuvat muutokset tulevat näkymään lastensuojelulaissa vuoden 2024 alusta alkaen.

Tapio Räty on toiminut Helsingin sosiaaliviraston juristina vuodesta 1986 alkaen. Tällä hetkellä Räty työskentelee esittelijäneuvoksena eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.

Hyvinvointialueet mahdollistavat resurssien jakamisen uudelleen

Henkilöstön kouluttamistarpeesta sekä yhtenäisten käytäntöjen sopimisesta johtuvista haasteista huolimatta hyvinvointialueet ovat Rädyn mielestä perustellusti parempi vaihtoehto nykyiselle kuntavetoiselle mallille.

– Hyvinvointialuemalli turvaa palvelujen resursoinnin ja monialaisen yhteistyön, minkä vuoksi järjestelmä ei ole yhtä haavoittuvainen. Hyvinvointialue voi kohdentaa resursseja niille alueille, joille se on tarpeen. Tämä parantaa asiakkaiden asemaa helpottaen myös palveluiden järjestämistä, Räty sanoo.

Hyvinvointialueiden todellista vaikutusta lastensuojeluun ja erityisesti sijaishuoltoon voidaan kuitenkin arvioida vasta silloin, kun vaadittavat koulutukset on pidetty, alueen sisäiset käytännöt on saatu yhtenäistettyä ja niiden toiminta saadaan käyntiin.

Sosiaalityöntekijämitoitus osana hyvinvointialueuudistusta

Hyvinvointialueiden myötä vuoden 2022 alusta tulleeseen sosiaalityöntekijämitoitukseen on tulossa muutoksia vuoden 2024 alusta lähtien, jolloin yhden sosiaalityöntekijän asiakasperheiden määrä vähenee 35 perheestä 30 perheeseen.

Asiakasperheiden määrän vähentämisen tavoitteena on, että sosiaalityöntekijällä on enemmän aikaa huolehtia siitä, että lapsen etu ja hänelle kuuluvat oikeudet toteutuvat. Rädyn mukaan mitoitukseen kohdistuvat muutokset ovat todella pieni osa tarvittavaa lastensuojelulain uudistusta.

– Mitoitussäännökseen kohdistuvat muutokset ovat periaatteessa hyviä. Siihen kohdistuvilla muutoksilla ei kuitenkaan yksistään voida ratkaista lastensuojeluun liittyviä ongelmia, jotka ovat avohuollossa, perheiden saamissa palveluissa ja sijaishuollon järjestämisessä.

Suurimpana huolena mielenterveys- ja päihdehoidon järjestäminen

Lastensuojelulain kokonaisuudistus on puhututtanut asiantuntijoita jo useamman vuoden ajan. Kaikkein suurin huolenaihe on mielenterveys- ja päihdehoidon järjestäminen alaikäisten sijaishuollossa.

– Tällä hetkellä sijaishuolto ei pysty puuttumaan lasten mielenterveys- ja päihdeongelmiin vaadittavalla tavalla. Lapsille ei järjestetä tarpeisiin vastaavaa päihdehoitoa käytännössä juuri ollenkaan. Huostaanoton päättyessä lapset tulevat täysi-ikäisiksi, jolloin hoitamattomat päihde- ja mielenterveysongelmat näkyvät sijaishuollon lisäksi jälkihuollon kustannuksina, Räty toteaa.

Nähdäänkö seuraavia lakiuudistuksia jo vuonna 2023?

Sijaishuoltoon oli kaavailtu mittavia, perusteltuja uudistuksia sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esitykseen pohjautuen, jotta lasten ja perheiden ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan oikeusturvan vaatimalla tavalla. Uudistukset jätettiin tekemättä kustannussyihin vedoten.

– Sijaishuoltopaikka maksaa noin 300–1000 euroa päivässä lasta kohden. Apua voitaisiin ohjata suoraan koteihin puuttumalla ongelmiin varhaisessa vaiheessa, mikä olisi halvempaa ja inhimillisempää. Säästöt olisivat voineet pitkällä aikavälillä olla satojen miljoonien eurojen luokkaa, mikäli uudistus olisi saatu läpi, Räty toteaa.

Räty arvioi, että seuraavat lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolakiin annettavat muutosesitykset tullaan näkemään jo vuoden 2023 aikana joko lastensuojelulain kokonaisuudistuksena tai yksittäisinä muutoksina rajoitustoimenpiteisiin ja sijaishuollon järjestämiseen liittyen.

Teksti: Iina Knuutinen
Kuva: Jacob Lund/Shutterstock

Liittyy aiheisiin
Tykkäsitkö? 2