Koronapandemia asetti työnantajille ja työntekijöille paineen mukautua nopeasti jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen. Vaikka yhteiskunnan rajoituksista pian päästäisiin, työpaikoilla ollaan uusien työoikeudellisten kysymysten äärellä. Syksyyn kannattaisi varautua jo nyt, sanoo oikeustieteen tohtori, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja.
Keväällä 2020 säädettiin väliaikaisista muutoksista eräisiin työlakeihin, joilla pyrittiin helpottamaan työnantajien reagointia siihen, että koronapandemian myötä muun muassa työn tarve väheni huomattavasti. Koeaikapurku voitiin tehdä myös taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, määräaikaisia työntekijöitä voitiin lomauttaa ja lomautusaikaa lyhennettiin.
– Joustot poistettiin vuodenvaihteessa, mikä on voinut olla monelle työnantajalle tänä keväänä haastavaa. Se, että tilanne koronapandemian suhteen on elänyt ja muuttunut koko ajan, on aiheuttanut ongelmia myös juridisesti, Paanetoja sanoo.
Työnantajat uusien oikeudellisten kysymysten edessä
Viimeisen vuoden aikana työpaikoilla ratkaistavia kysymyksiä ovat olleet esimerkiksi se, miten etätyötä johdetaan, sekä poissaoloihin ja palkanmaksun oikeutukseen liittyvät kysymykset. Paanetoja kuitenkin muistuttaa jo tulevista haasteista.
– Vaikka varsinainen pandemia menisi ohi ja pääsisimme yhteiskunnan rajoituksista osittain irti, ovat työnantajat aivan uusien työoikeudellisten kysymysten edessä. Syksyllä olemme kenties uudenlaisessa työn tekemisen ympäristössä, mitä kannattaisi ennakoida jo nyt.
Miten rokotuspassi toimii työelämässä?
Seuraavaksi ratkaistavia kysymyksiä ovat erityisesti rokotustietojen käsittely ja se, miten maailma muuttuu, kun ihmiset on rokotettu. Tuleeko työpaikoille rokotuspakko? Miten rokotukset todennetaan? Entä ne, jotka eivät voi ottaa rokotusta? Kuka voi saada työntekijän rokotuksista tiedon?
Paanetoja huomauttaa, että esimerkiksi niin sanottu rokotuspassi ei välttämättä ratkaise mitään työelämässä. Tällä hetkellä työnantajalla ei ole oikeutta saada työntekijän terveystietoja muualta kuin työntekijältä itseltään ilman työntekijän kirjallista suostumusta. Jatkossa onkin tärkeää pohtia sitä, voiko työnantaja edellyttää työntekijältä rokottautumista ja miten työnantaja voi saada käyttöönsä rokotustietoja.
Lisäksi kysymykseksi nousee se, miten työpaikoilla voidaan suojata niitä, jotka eivät esimerkiksi terveydentilan vuoksi voi ottaa rokotusta. Miten tasapuolinen kohteluvelvoite toteutuu, jatkaako osa etäoloissa ja osa lähitöissä? Miten työnantaja voi varmistua työn tekemisen turvallisuudesta?
– Tämä on nyt oppi paitsi työnantajille ja työntekijöille myös lainsäätäjille siitä, miten jatkamme tästä eteenpäin. Miten toimisimme innovatiivisesti sen sijaan, että vain puutumme ongelmiin?
Oikeustieteen tohtori, dosentti Jaana Paanetoja on yksi Editan 28.10. järjestettävän Työoikeuden ajankohtaispäivän kouluttajista. Työoikeuden ajankohtaispäivä 2021 kutsuu juridiikan, johtamisen ja henkilöstöhallinnon asiantuntijat syventymään ajankohtaisiin lakiuudistuksiin, työoikeuden uusimpaan oikeuskäytäntöön sekä työelämän mielenkiintoisiin ilmiöihin. Ajankohtaispäivään voi osallistua joko lähikoulutuksena tai webinaarina.
Tutustu kirjaan
Jaana Paanetojan kirjoittamassa teoksessa annetaan kattava kuva työntekijän terveydentilan ja työkyvyn vaikutuksista työsuhteessa. Kirjassa selvitetään sairauspoissaolojen juridiikkaa ja työkykyyn liittyvien asioiden hallintaa työpaikalla. Suurin osa teoksesta on hyödynnettävissä myös virkasuhteessa.
TutustuKatso myös:
Kaikki Editan työoikeuden ja HR:n koulutukset
Näyttöpäätetyöhön liittyvät työturvallisuuslait – toteutuvatko nämä etätoimistossasi?
Etätyön oikeudet ja velvollisuudet – Huomioi nämä etätyösopimuksessa