Mitä työlainsäädännössä tapahtuu juuri nyt? Työlainsäädännön tärkeimmät uudistukset 2022

Työlainsäädännössä tapahtuu parhaillaan monenlaisia uudistuksia, jotka tulevat voimaan vuonna 2022. Hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, mikä muuttuu ja mitä uudistuksilla tavoitellaan.

Nico Steiner toimii työ- ja elinkeinoministeriössä työelämän sääntely -ryhmässä ja hän työskentelee työlainsäädännön valmistelun parissa. Hän toimi myös kouluttajana Editan webinaarissa Työlainsäädännön tärkeimmät uudistukset

Uusi yhteistoimintalaki

Yhteistoimintalain uudistuksen keskeisin tavoite on parantaa työnantajan ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen toimivuutta. Uusi yhteistoimintalaki sisältää kolme kokonaisuutta: jatkuva vuoropuhelu, muutosneuvottelut ja henkilöstön hallintoedustus.

Jatkuva vuoropuhelu olisi yhteistoimintalaissa täysin uusi toimintamalli ja uudistuksen keskeisin muutos. Ajatuksena on, että työnantaja ja henkilöstö säännönmukaisesti kävisivät läpi työpaikan ajankohtaisia asioita. Vuoropuhelun teemat määriteltäisiin yleisellä mutta laaja-alaisella tavalla. Työpaikan osapuolet määrittelisivät tarkemmin ne konkreettiset kysymykset, joista vuoropuhelua käytäisiin.

Muutosneuvottelut käytäisiin nykyiseen tapaan tilanteissa, joissa työnantaja harkitsee työvoiman käytön vähentämistä tai muuta olennaista henkilöstövaikutteista muutosta. Neuvotteluvelvoite vastaisi pääperiaatteiltaan nykysääntelyä, mutta esimerkiksi neuvotteluiden ajoitusta täsmennettäisiin.

Hallintoedustuslain säännökset siirrettäisiin osaksi yhteistoimintalakia. Samalla lakiin lisättäisiin laadullinen vaatimus sille toimielimelle, jossa henkilöstön edustus tulisi toteuttaa.

Kilpailukieltosopimukset

Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän ansaintamahdollisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeen siltä osin kuin kysymys olisi kilpailevasta toiminnasta. Lakiuudistuksen taustalla on se, että sopimuksia on työelämässä käytetty liian kevyin perustein. Laki lähtee siitä, että sopimus tehdään vain erityisen painavasta syystä. 

Uudistuksen jälkeen työnantajalta edellytetään korvauksen maksamista rajoitusajalta. Jos kilpailukiellon kesto on enintään kuusi kuukautta, työnantajan tulee korvata työntekijälle 40 prosenttia palkasta, sitä pidemmältä ajalta vähintään 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta. 

Korvausvelvollisuuden uskotaan vaikuttavan siihen, miten kilpailukieltosopimuksia jatkossa käytetään. Työnantaja voisi irtisanoa kilpailukieltosopimuksen työsuhteen kestäessä, jos se huomataan tarpeettomaksi.

Työehtodirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät muutokset työlainsäädäntöön

EU:n työehtodirektiivin täytäntöönpanoaika päättyy elokuussa 2022. Suomen lainsäädäntö pääosin jo kattaa  direktiivin vaatimukset, mutta joitain lakimuutoksia on tulossa.

Yksi keskeisimmistä muutoksista koskee työntekijälle annettavaa kirjallista selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista. Nykyisin selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättyessä, mutta jatkossa pääosa tiedoista pitäisi antaa seitsemän vuorokauden kuluessa työnteon aloittamisesta. 

Toiseksi, nykyisin alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa selvitystä ei tarvitse antaa, mutta jatkossa selvitys olisi annettava hyvin lyhyissäkin työsuhteissa. Kolmanneksi, kirjallisen selvityksen tietosisältö laajenisi jonkin verran. 

Työajan sopimukset

Toinen työehtodirektiivin sisältämä kokonaisuus liittyy vaihtelevan työajan sopimuksiin. Direktiivi edellyttää, että eräissä tilanteissa vaaditaan työntekijän suostumus, jotta työnantaja voi merkitä työvuoron työvuoroluetteloon. Myös työvuorojen peruuntuminen kovin myöhäisessä vaiheessa tietää jatkossa työnantajalle korvausvelvollisuutta.

Työntekijä voisi jatkossa pyytää mahdollisuutta siirtyä turvatumpaan työsuhdemuotoon. Jos turvatumpaan työsuhdemuotoon siirtyminen ei olisi työnantajan käsityksen mukaan mahdollista, työntekijä voisi pyynnöstä saada tästä tiedon kirjallisesti.  Lisäksi jatkossa pakollinen lakiin tai työehtosopimukseen kirjattu koulutus tulee olla työntekijälle maksutonta ja sen on tapahduttava työaikana, jos mahdollista.

Tutustu Editan tuleviin työoikeuskoulutuksiin verkkokaupassamme!

Katso myös:

Whistleblowing-direktiivi edellyttää organisaatioita perustamaan ilmoituskanavan, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Etätyö asettaa henkilöstön tietosuojalle uusia vaatimuksia – toteutuvatko nämä sinun organisaatiossasi?

5 ajankohtaista kysymystä tietosuojasta – asiantuntija vastaa

Liittyy aiheisiin