Uudistuvan rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja. Samalla kuntakohtaiset vaatimukset poistuvat, kun laki määrittää valtion tasolla, millaiseen rakentamiseen tarvitaan lupa. Editan kouluttaja ja hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo uudistuksen tuomista muutoksista.
Uusi rakentamislaki on tulossa näillä näkymin voimaan 1. tammikuuta 2025. Yksi lakiuudistuksen tavoitteista on sujuvoittaa rakentamiseen liittyviä lupaprosesseja, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus yhdistyvät yhdeksi lupamuodoksi: rakentamisluvaksi.
– Rakentamislupa tullaan vaatimaan kaikilta, jotka haluavat rakentaa asunnon tai talousrakennuksen, joka on yli 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä. Tätä pienempiä rakennuksia, kuten aittoja tai pihamökkejä, voi rakentaa ilman luvan hakemista, kertoo hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä.
Martinkauppi kouluttaa Editalla aiheesta maaliskuussa koulutuksessa Rakentamislupa – miten prosessi muuttuu?
Uuden rakentamisluvan tarvitsevat esimerkiksi myös yli 50 neliömetriä olevat katokset, yleisörakennelmat, lämpökaivot, mainosvalot sekä yli 30 metriset piiput ja mastot.
Paperilla hakeminen ei jatkossa enää mahdollista
Yhden luvan alle siirryttäessä myös luvan hakemistapaan kohdistuu muutoksia.
– Uusi rakentamislupa täytyy hakea tietomallina tai muuten koneluettavassa muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksen täytyy olla tietomallilla suunniteltu tai muuten koneluettavissa. Luvan hakeminen paperilla ei ole enää mahdollista sen jälkeen, kun uusi rakentamislupa astuu voimaan, Martinkauppi kertoo.
Uudistuksen myötä Suomen ympäristökeskus ylläpitää rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, jonne kaikkien rakennusten suunnitelmamallit toimitetaan.
Samaan järjestelmään toimitetaan myös rakennuksen toteumamalli eli digitaalinen kaksonen. Tulevaisuudessa korjausten tekeminen helpottuu, kun tiedossa on rakennuksen suunnitelmien lisäksi se, kuinka rakennus on lopulta toteutettu.
Lakiuudistuksen tavoitteena ilmastonmuutoksen torjunta
Lakiuudistuksen merkittävimmät muutokset liittyvät kuitenkin ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Noin 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta käytetään erilaisissa rakennuksissa, ja jopa 30 prosenttia kasvihuonepäästöistä tulee rakentamisesta ja rakennustuotteiden valmistamisesta. Tällä lailla on valtava merkitys ilmastonmuutoksen torjuntaan, Martinkauppi sanoo.
Käytännössä uusi rakentamislaki tulee velvoittamaan jokaisen rakentamislupaa hakevan tahon liittämään raportin hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen määristä. Laskenta koskee samoja rakennuksia kuin energiatodistuksen laatiminen. Hiilijalanjäljen laskemisen tavoitteena on saada ihmiset pohtimaan, millaisia rakennusmateriaaleja käytetään ja millaisia vaihtoehtoja on saatavilla.
- Hiilijalanjälki: Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastopäästöt
- Hiilikädenjälki: Tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyödyt eli päästövähennyspotentiaali käyttäjälle
– Suurille rakennuksille, kuten liiketoimintaan tarkoitetuille rakennuksille ja joillekin kerrostaloille, tulee lain osoittamat hiilijalanjäljen raja-arvot, joiden alle rakennuttajan tulee päästä. Pientalojen ja muiden rakennusten suhteen ei ole asetettu kynnysarvoja, vaan riittää, että laskelmat on sisällytetty lupahakemukseen, Martinkauppi kertoo.
Näiden laskelmien lisäksi rakennuksille tulee rakennuksen tekniseen käyttöikään liittyviä elinkaari- ja muuntojoustavuuden vaatimuksia. Elinkaarivaatimus sisältää selonteon materiaaleista, joita rakennuksen valmistamiseen on käytetty. Muuntojoustavuuden vaatimuksen tavoitteena on rakennuksen suunnittelu siten, että se on helposti muunneltavissa eri käyttöön sen teknisen käyttöiän aikana.
Parannuksia rakennuttajan oikeusturvaan
Uusi rakentamislaki antaa rakennuttajalle tilaisuuden määritellä hankkeelle uuden tahon, päävastuullisen toteuttajan, joka on käytännössä päävastuussa rakennushankkeen toteutuksesta. Päävastuullisen toteuttajan määrittäminen suojelee rakentamisen standardeista tietämätöntä rakennuttajaa.
– Tällä hetkellä hankkeeseen ryhtyvä on vastuussa kaikesta hankkeeseen liittyvästä. Uuden lain myötä tämä vastuu siirtyy päävastuulliseksi määritellylle toteuttajalle, jos hankkeeseen ryhtyvä näin haluaa. Käytännössä esimerkiksi rakennuksen valmistumisen jälkeen ilmenevät piilevät virheet tulevat tällöin päävastuullisen toteuttajan korvattavaksi siten, kuin osapuolet ovat sopineet.
Uudistuksella on pyritty parantamaan rakennushankkeeseen ryhtyvän oikeusturvaa. Päävastuullisen toteuttajan voi myös halutessaan jättää nimeämättä.
Ilmoittaudu koulutukseen
Miten rakentamislupaprosessi sujuvoituu uuden rakentamislain myötä ja mitä uutta rakennuttajan tulee ottaa huomioon? Rakentamislupaa hakiessa tulee uuden lain mukaan raportoida hiilijalanjäljestä, miten tämä lasketaan? Miten rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuut muuttuvat?
Lue lisää ja ilmoittaudu
Teksti: Iina Knuutinen
Kuva: Dusan Petkovic/Shutterstock