Viime vuosina digitalisaatio on edennyt vauhdilla myös tuomioistuimissa. Lainsäädännön osalta uutta on tuleva todistetallenneuudistus, joka tarkoittaa sitä, että henkilötodistelu tallennetaan käräjäoikeudessa videolle eikä hovioikeus enää ota vastaan henkilötodistelua. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa oikeusprosessia.
Koronapandemian myötä oikeudenkäyntimenettelyn sähköistymisessä on otettu iso harppaus eteenpäin. Tämä on merkinnyt sähköisen oikeudenkäyntiaineiston hyödyntämistä istunnoissa, joihin osapuolten ja todistajien on ollut mahdollista osallistua videoyhteyksillä.
Etäyhteyksiä koskeva lainsäädäntö ja valmiudet sähköisten prosessien toteuttamiseen ovat olleet valmiina pitkään, mutta nyt niitä on alettu hyödyntää aiempaa huomattavasti enemmän, kertovat teoksen Sähköinen prosessi hovioikeudessa kirjoittaneet Jurkka Jämsä ja Petteri Korhonen.
Suuri tulossa oleva uudistus sen sijaan koskee henkilötodistelun tallentamista videolle käräjäoikeuksissa. Uuden lainsäädännön tavoitteena on parantaa ja tehostaa oikeusprosessia siten, että hovioikeudessa kuullaan tismalleen sama kertomus kuin käräjäoikeudessa.
– Hovioikeus ei lähtökohtaisesti ota enää vastaan muuta henkilötodistelua kuin käräjäoikeudessa tallennetut kertomukset, ja nekin vain muutoksenhaun kannalta tarpeellisilta osiltaan, Jämsä kertoo.
Parantaa myös uhrin asemaa
Kun tähän asti tarpeellisia todistajia on kuultu hovioikeudessa uudestaan, prosessit ovat olleet kalliita, hitaita ja työläitä kaikille osapuolille. Lisäksi kertomuksia on voitu muuttaa joko tarkoituksellisesti tai tiedostamatta, joten hovioikeudessa ei ole ollut käytettävissä paras henkilötodistelu.
Kun oikeusprosessi on pitkä, muistikuvat haalistuvat eivätkä ole enää yhtä luotettavia. Lisäksi todistajien ei tarvitse hovioikeudessa palata enää uudestaan muistelemaan asioita, jotka usein ovat kipeitä tai ikäviä. Tässä parannetaan myös rikoksen uhrin asemaa.
– Se, mitä osia tallenteista katsotaan, perustuu siihen, mikä on oikeudenkäynnin kohde hovioikeudessa. Jos esimerkiksi vain yhdestä syytekohdasta valitetaan hovioikeuteen, olisi tehokkaan muutoksenhaun kannalta tarpeetonta katsoa tallenteita hovioikeudessa muilta osin, Korhonen kertoo.
Tutustu kirjaan
Teoksessa tarkastellaan oikeudenkäyntimenettelyn digitalisaation ohella käytännönläheisesti todistelutallenneuudistukseen ja video-oikeudenkäynteihin sekä asian jäsentelyyn liittyviä kysymyksiä.
Tutustu verkkokaupassamme
Vaatii huolellista suunnittelua
Jutussa voi olla useita asianosaisia, syytekohtia, syytettyjä tai kysymyksiä, jotka ovat oikeudellisesti kytköksissä toisiinsa. Siksi tallenteista tulisi voida tunnistaa toisistaan erilliset osakokonaisuudet.
Uusi lainsäädäntö siis edellyttää käräjäoikeuksia valmistelemaan asiat niin, että myös hovioikeudessa voidaan tunnistaa itsenäisesti ratkaistavat kokonaisuudet tarkoituksenmukaisesti. Se vaatii koko prosessin huolellista suunnittelua sen mukaan, mistä osista kokonaisuus koostuu.
Käsittely määräytyy kuitenkin ensisijaisesti jutun laadun mukaan. Tarkoitus ei Jämsän ja Korhosen mukaan ole, että pienten rikosten osalta tarvitsisi aina pohtia indeksointia tai jäsentelyä, vaan keinot valitaan jutun vaatimalla tavalla.
– Vaatimus asian jäsentämisestä saa sitä suuremman painoarvon mitä suuremmasta asiasta on kysymys. Ennen kaikkea kysymys on sen varmistamisesta, että asia käsitellään selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, joka tuottaa parhaan todistusaineiston, Korhonen ja Jämsä painottavat.
Helpottaa keskittymistä olennaiseen
Kirjassaan Korhonen ja Jämsä erottelevat asian käsittelyn, todistelun ja yksittäisen kertomuksen jäsentämisen vaihtoehtoisina jäsentämistapoina.
– Yhdessä asiaosaisten kanssa tulisi löytää kussakin jutussa sen omien erityispiirteiden mukainen menettelytapa. Oikein tehty käsittelyn jäsentely takaa myös sen, ettei asianosaisten tarvitse olla läsnä oikeudenkäynnissä sellaisten osuuksien aikana, jotka eivät heitä koske, Korhonen sanoo.
– Tavoitteena on siis tehostaa hovioikeusprosessia, mikä ulottuu käräjäoikeuskäsittelyyn asti. Kun juttu tehdään helposti käsiteltäväksi, se helpottaa kaikkien osapuolten työtä ja oikeudenkäynnissä voidaan keskittyä vain olennaisiin asioihin, Jämsä tiivistää.